Pahottelut saamelaisile, kväänile ja mettäsuomalaisile

Norjan issoiman opettajaorganisasuunin johtajanna mie halvan pahotella sitä vääryyttä mitä Norjan opettajat oon tehnheet saamen, kväänin ja mettäsuomen kansaa vasthaan.

Ruijalaistamisprosessi oon iso luku opettajaorganisasuunin histooriassa, ja täyttä sovintoa oon vaikia sauttaa ennen ko opettajat ymmärtävä tottuuven siitä mitä koulussa oon tapahtunnu ja kunka se oon sukupolvesta toisheen vaikuttannu meän oppilhaissiin.

Met tiämä ette koulu ja kirkko olit tähelissiimät institusuunit minkä toimet veit ruijalaistumista etheenkäsin. Tottuus- ja sovintokommisuunin raportti dokumenteeraa kunka opettajat työtelthiin sen etheen, eikä sitä vasthaan, ette saamen ja kväänin koululaiset hylkäisit oman kielen, identiteetin ja elämäntavan niin ette olisit maholissiiman samanlaiset majoriteettiväen kansa. Tästä hommasta oon seuranu ette paljot perheet oon hyljänheet oman kulttuurin ko halusit päästä osaksi Norjan suuryhtheiskuntaa.

Lapset oon koulussa joutunheet kokemhaan semmosta mitä het ei olis pitänheet kokia. Ihmiset oon muistelheet Tottuus- ja sovintokommisuunile ette opettajat käytit fyysilistä väkivaltaa lapsia vasthaan ko nämät olit puhunheet saamia, kvääniä eli suomia. Usseimat jokka oon muistelheet tämmösestä kommisuunile, sanova ette heitä oon esimerkiksi lyöty karttakepilä, paiskattu seinää vasten tahi ve’etty hiuksista eli korvista.

Se ette ei saattanu kieltä, ette rangasthiin fyysilisesti eli ette opettaja ja muut oppilhaat pilkathiin, teki ette paljot pölkäsit läpi koko kouluaijan. Het pölkäsit ette tulis ilmi ette het ei ymmärtänheet, ette het ei saattanheet nokko hyvin ruijaa eli ette muut kiusaisit heitä. Tämä pölkö oon seuranu montaa läpi koko heän raavhaanelämän

Se oon välttämätön ette puhua näistä haavoista. Nykyaijan opettajat häytyvä ymmärtää kunka kauvon jatkunu paha paino oon vaikuttannu kokonaisheen kulttuurhiin ja ihmisjoukon identiteetthiin, ja kunka se vieläki vaikuttaa paljhoin lapshiin ja perheissiin.

Met häyvymä ymmärtää ette vanhaat alaspainavat struktuurit oon koulussa aina olemassa. Tradisuunit ja elämäntapa oon vielä painon alla, ja oppilhaat ei ole koulutuksessa tasa-arvoiset. Tämä auttaa ymmärtämhään ommaa opettajanrollia ja sitä eetilistä eesvastausta mitä meän ammatti pittää erityisesti peilata.

Opettajan eetilinen ymmärys oon tähelinen kaikissa lasten kansa kohtaamisissa. 

Histoorialinen konteksti tekkee ette met häyvymä olla erittäinki tarkkana saamen, kväänin ja mettäsuomen lasten kansa. Yhtheiskunta antaa opettajile valtaa, ja kunka met sitä valtaa käytämä, vaikuttaa paljon lapsitten ja nuorten elämhään.

Yhtheiskunta häytyy muistela meile mitä se meiltä oottaa, ja sen se oppiplaanoitten ja la’itten läpi tekkeeki, mutta met häyvymä yhtäaikaa tunnustaa ette meilä opettajila oon ittenäinen eetilinen eesvastaus. Tästä seuraa muun myötä ette meilä oon velvolisuus olla nouvattamatta määräyksiä ja käskyjä mikkä oon vasthaan meän eetilistä velvolisuutta lapsia ja oppilhaita kohthaan – kaikkia lapsia ja oppilhaita kohthaan.

Saamen, kväänin ja mettäsuomen oppilhaat pitävä olla ylpiät ittestänsä ja omasta kulttuurista. Oppilhaat pittää kohata kunnioituksella, hyväksynälä ja toleransila.

Saame ja kvääni häytyvä kukkia koulussa. Meilä opettajila oon velvolisuus ja histoorialinen eesvastaus ette näin tapahtuu.

Koulaamaliiton puolesta mie (vielä kerran) halvan pahotella sitä vääryyttä mitä Norjan opettajat oon tehnheet saamelaisia, kveeniä ja mettäsuomalaisia vasthaan:

- Mie pahottelen ette opettajat oon pettänheet lapsitten ja oppilhaitten luottamuksen.

- Mie pahottelen kansa tästä tulheita fataalisia seurauksia. Sitä häpiää ja tuskaa mikä aina oon syvässä saamelaisissa, kväänissä ja mettäsuomalaisissa.
Sillä ko koulu oon ollu ruijalaistamisen tärkiä areena, se oon kansa tärkiä areena ruijalaistamisen seurausten korjaamisele. Koulaamaliitto oon opettajitten faakiyhistys, ja semmosenna se tahtoo työtelä sen etheen ette koulu olis paikka missä kieli, elämäntavat ja tradisuunit saava uuen elämän.

Met halvama hyvitellä ja olla myötä sovinossa.

Kvensk oversettelse: Eira Söderholm

Saemide, kveenide jïh skåajjesoemeladtjide gaatelassjem

Goh åvtehke Nöörjen stööremes lohkehtæjjaorganisasjovneste sïjhtem daan biejjien dam ovreaktam gaatelassjedh maam nöörjen lohkehtæjjah leah saemien, kveenen jïh skåajjesoemen årroji vööste dorjeme.

Daaroedehtemeprosesse lea mïrhke kapihtele lohkehtæjjaorganisasjovnen histovrijisnie, jïh geerve aktem ellies liktemem buektiehtidh åvtelen lohkehtæjjah saetniesvoetem dan bïjre meatoeh mij skuvlesne sjugniehtovveme, jïh mah konsekvensh daate lea åtneme gellide boelvide mijjen learoehkijstie.

Mijjieh daejrebe skuvle jïh gærhkoe lin doh vihkielommes institusjovnh daaroedehtemeprosessesne. Saetniesvoete- jïh liktemekommisjovnen reektehtse vihteste guktie lohkehtæjjah leah barkeme ihke saemien jïh kveenen learohkh edtjin sijjen gïelem, identiteetem jïh jieledevuekiem laehpedh, jïh ij dan vööste barkeme, ihke dah edtjieh dan seammaplïeres sjïdtedh goh jienebelåhkoen årrojh. Konsekvense daehtie barkoste lea fuelhkieh mah jïjtsh kulturelle ektiedimmiem laahpeme guktie edtjin bieline sjïdtedh nöörjen stoerreseabradahkeste.

Maanah leah jïjnjem skuvlesne dååjreme maam maanah eah byörh dååjredh. Dejnie persovneles histovrijinie mejtie Saetniesvoete- jïh liktemekommisjovne lea buakteme, vååjnesasse båata lohkehtæjjah learoehkidie fysiskelaakan bæsvoejin gosse dah lin saemien, kveenen jallh soemengïelem soptsestamme. Doh jeenjemes dejstie mah dan bïjre kommisjovnese soptsestieh, jiehtieh vuesiehtimmien gaavhtan sijjieh tjuvtjiedimmiestoehkine leerhkehtallin, vïedtjen vööste nahkalostin jallh voepti jallh bieljiej mietie geasalgin.

Ij gïelem maehtedh, fysiske bysvehtsem jïh vædtsoehvoetem dååjredh jallh dååjredh dovne lohkehtæjjah jïh jeatjah learohkh sijjeste föörhkedin, jeenjesh bïllin abpe skuvletïjjen. Dah bïllin bysvedh dan åvteste idtjin guarkoeh, idtjin nöörjen nuekies hijven maehtieh jallh bïllin mubpijste irhkesovvedh. Daate asve lea jeenjesh dåeriedamme geerve jieleden sïjse.

Saejriej bïjre soptsestidh lea daerpies. Daan beajjetje lohkehtæjjah tjuerieh mietiehtidh guktie negatijve deadtove tïjje doekoe lea aktem ellies kultuvrem jïh åålmegen identiteetem baajnehtamme, jïh annje gellie maanah jïh fuelhkieh baajnehte.

Tjoerebe sjåahkedh histovrijes jïh narrahtihks struktuvrh annje skuvlesne gååvnesieh. Aerpievuekieh jïh jieledevuekie leah deadtoven nuelesne, jïh learohkh eah seammavyörtegs ööhpehtimmiem åadtjoeh. Dan sisnie nuepie gååvnese lohkehtæjjaråållan jïh dan etihkeles dïedten bïjre ussjedadtedh mah byöroeh stïeresne årrodh mijjen profesjovnesne.

Lohkehtæjjaj etihkeles voerkesvoete lea vihkele gaskesisnie gaajhki maanajgujmie. Dan histovrijes konteksten gaavhtan tjoerebe lissie våårege årrodh gosse gaskesadtebe saemien, kveenen jïh skåajjesoemen maanaj- jïh learohkigujmie. Lohkehtæjjah faamoem reerieh maam seabradahke lea mijjese vadteme seabradahkemandaaten tjïrrh, jïh maanah jïh noerh leah jearohke mijjieh faamoem reerieh dej buaratjommesen mietie. Seabradahke tjuara jïh edtja sijjen vuartoeh mijjese buerkiestidh, guktie dïhte dorjesåvva learoesoejkesjinie jïh laakine, men tjoerebe seamma tïjjen meatodh mijjieh lohkehtæjjah aktem jïjtjeraarehke etihkeles dïedtem utnebe. Daate sæjhta jiehtedh mijjieh gaskem jeatjah dïedtem utnebe ij stillesovvedh maam akt darjodh mij mijjen etihkeles åeliedimmien vööste strijrie maanaj jïh learohki åvteste – gaajhkh maanah jïh learohkh.

Saemien, kveenen jïh skåajjesoemen learohkh edtjieh garmerdidh gïeh sijjieh leah, jïh kultuvrem gubpede båetieh. Learohkh edtjieh seahkarimmiem, jååhkesjimmiem jïh toleraansem dååjredh. Saemien jïh kveenen gïelh tjuerieh skuvlesne bïehtsegidh. Mijjieh lohkehtæjjah åeliedimmiem jïh histovrijes dïedtem utnebe hoksedh daate sjugniehtåvva.

Ööhpehtimmiesiebrien bieleste sïjhtem (vihth) dam ovreaktam gaatelassjedh maam nöörjen lohkehtæjjah leah dorjeme saemiej, kveeni jïh skåajjesoemeladtji vööste:
- Manne gaatelassjem lohkehtæjjah leah maanah jïh learohkh beahteme.

- Manne aaj gaatelassjem doh joekoen itjmies illedahkh daate lea åådtjeme. Don skaamoen jïh vaejvien gaavhtan mah annje leah tjarke vïedteldahkesne saemiej, kveeni jïh skåajjesoemeladtji luvnie.
Dan gaavhtan skuvle lea vihkele areena orreme daaroedehtiemisnie, dïhte aaj vihkele areena daaroedehtemen aerpiem staeriedidh. Goh lohkehtæjjaj faagesiebrie Ööhpehtimmiesiebrie sæjhta barkedh ihke skuvle edtja areenine årrodh gïelh, jieledevuekieh jïh aerpievuekieh jealajehtedh.
Sïjhtebe liktemen åvteste barkedh.

Oversatt til sørsamisk av Ellen Jonassen

Ándagassii - sápmelaččat, kvenat ja vuovdesuopmelaččat!

Norgga stuorámus oahpaheaddjeorganisašuvnna jođiheaddjin áiggun mun odne šállošit dan vearrivuođa maid norgalaš oahpaheaddjit leat dagahan sámi, kvena ja vuovdesuopmelaš álbmogiidda.

Dáruiduhttinproseassa lea sevdnjes kapihtal oahpaheaddjeorganisašuvnna historjjás, ja dievaslaš seanadeapmi ii sáhte dáhpáhuvvat ovdal go oahpaheaddjit dievvasit ipmirdit dan duohtavuođa mii skuvllas lea dáhpáhuvvan, ja makkár váikkuhusaid dat lea dagahan máŋgga buolvva ohppiide.

Mii diehtit ahte skuvla ja girku ledje deháleamos ásahusat dáruiduhttinproseassas. Duohtavuođa- ja seanadankommišuvnna raporta dokumentere movt oahpaheaddjit barge dan mielde, eai ge vuostá, dan ahte sámi ja kvena oahppit galge hilgut iežaset giela, identitehta ja eallinvuogi ja suddat eanetloguálbmogii. Dán barggu váikkuhus lea ahte bearrašat guđđe iežaset kultuvrralaš duogáža vai seahkánit dáčča stuoraservodahkii.

Mánát leat skuvllas vásihan dakkáriid maid mánát eai goasse galggaše vásihit. Persovnnalaš muitalusain maid Duohtavuođa- ja seanadankommišuvdna lea ožžon, boahtá ovdan ahte oahpaheaddjit rumašlaččat ráŋggáštedje mánáid geat ledje sámástan, dahje kvena- ja suomagiela hupman. Eatnasat geat dán birra leat muitalan kommišuvdnii, muitalit ahte sin leat ovdamearkka dihte huškon soppiin, sii leat bálkestuvvon seainni vuostá dahje duhkoštallojuvvon dahje leat beljiid ravggodan.

Dat ahte ii máhte giela, dat go ráŋggáštuvvo rumašlaččat ja veahkaválddálaččat dahje dat go sihke oahpaheaddjit ja eará oahppit dahke sin bogostahkan, lea oallugiidda leamaš issoras vásáhus miehtá skuvlavázzima. Sii balle čuorbin navdojuvvot, balle das go eai máhttán dárogiela njuovžilit dahje balle givssiduvvot dain earáin. Dát ballu lea oallugiid čuvvon rávisolbmoeallimii.

Lea dárbbašlaš ságastallat dáid háviid birra. Otná oahpaheaddjit fertejit ipmirdišgoahtit movt dákkár negatiiva noađđi áiggi mielde lea váikkuhan olles kultuvrra ja olles álbmoga identitehta, ja ain čuohcá olu mánáide ja bearrašiidda.
Mii fertet mieđihit ahte historjjálaš ja badjelgeahčči struktuvrrat ain gávdnojit skuvllas. Árbevierut ja eallinlágit leat deattu vuolde, ja buot oahppit eai oaččo dásseárvosaš oahpu. Dán dáfus berret mii reflekteret oahpaheaddji rolla ja dan ehtalaš ovddasvástádusa maid min profešuvdna berre guoddit.

Oahpaheddjiid ehtalaš dihtomielalašvuohta lea dehálaš buot mánáide. Historjjálaš konteaksta dahká ahte mii fertet leat erenoamáš várrogasat go deaivvadit sámi, kvena ja vuovdesuopmelaš mánáiguin ja ohppiiguin. Oahpaheaddjit hálddašit fámu man servodat lea midjiide addán servodatmandáhta bokte, ja mánát ja nuorat eai sáhte eará go sávvat ahte mii hálddašit dán fámu buoremus lági mielde sin guovdu.

Servodat ferte ja galgá čilget iežas vuordámušaid midjiide, nu go dahkkojuvvo ge oahppoplánaid ja láhkamearrádusaid bokte, muhto mii fertet seammás muitit ahte mis oahpaheddjiin lea iešheanalaš ehtalaš ovddasvástádus. Dat mearkkaša ahte min geatnegasvuohta lea biehttalit čuovvumis gohččumiid mat rihkkot min ehtalaš geatnegasvuođa mánáid ja ohppiid guovdu – buot mánáid ja ohppiid.

Sámi, kvena ja vuovdesuopmelaš oahppit galget leat rámis iežaset duogáža ja kultuvrra dihte. Oahppit galget vásihit ahte sii adnojuvvojit árvvus, ja dovdat dohkkeheami ja toleránssa. Sámegiella ja kvenagiella galgá ovdánit skuvllas. Mis oahpaheddjiin lea geatnegasvuohta ja historjjálaš ovddasvástádus fuolahit ahte dat lea vejolaš.

Oahppolihtu bealis háliidan mun (fas) šállošit dan vearredagu man norgalaš oahpaheaddjit leat dagahan sámiid, kvenaid ja vuovdesuopmelaččaid vuostá:

- Mun šállošan dan go oahpaheaddjit leat beahttán mánáid ja ohppiid.
- Mun šállošan daid vahágiid maid dat lea dagahan. Mun šállošan dan heahpada ja bákčasa mii ain čuohcá nu čiekŋalit sámiid, kvenaid ja vuovdesuopmelaččaid guovdu.
Go skuvla lea leamaš nu guovddáš dáruiduhttinbáikin, de lea dat maid guovddáš báiki gos dáruiduhttima árbi galgá njulgejuvvot. Oahpaheddjiid fágasearvin áigu Oahppolihttu bargat dan ovdii ahte skuvla galgá leat giela, eallinvuogi ja árbevieruid ealáskahttima arena.
Mii áigut bargat seanadeami ovdii.

Oversatt til nordsamisk av Inger-Marie Oskal

Ándagis sámijda, guojnajda ja miehttsesuobmelattjajda

Vuona stuorámus åhpadiddjeorganisasjåvnå jådediddjen sidáv uddni ádnot ándagis daj vierredagoj åvdås majt vuona åhpadiddje li dahkam sáme, guojna ja miehttsesuobmelattja álmmugij vuosstij.

Dárojduhttemprosæssa l tjáhppis kapihtal åhpadiddjeorganisasjåvnåj histåvrån, ja gássjel la ållåsit såbadit åvddål åhpadiddje åmasti duohtavuodav mij skåvlån la dáhpáduvvam, ja gåktu dat la vájkkudam buolvajda mijá oahppijs.

Diehtet skåvllå ja girkko lidjin dárojduhttema ájnnasamos institusjåvnå. Duohtavuoda- ja såbadimkommisjåvnå rappårttå duodas gåktu åhpadiddje barggin dan åvdås, ja ij vuosstij, jut sáme ja guojna oahppe galggin gielasa, identitiehtasa ja iellemvuogesa guodet váj galggin sjaddat nav muodugattja ieneplåhkoálmmuga gå åvvånis máhttelis. Dán bargo vájkkudus li familja gudi li ietjasa kultuvralasj gullumav guodám váj li bessam sjaddat oassen vuona stuorrasebrudagás.

Máná li vásedam duov dáv skåvlån majt máná e galga vásedit. Persåvnålasj subttsasijn majt Duohtavuoda- ja såbadimkommisjåvnnå l tjadádam, boahtá åvddån åhpadiddje rubbmelattjat stráffujin mánájt gå lidjin juogu de sámástam, guojnagielav ságastam jali suomastam. Ienemusá sijájs gudi dán birra kommisjåvnnåj giehttu, javlli sij li duola dagu tsábbmum, siejne vuosstij bálkestuvvam jali vuoptajs jali bieljijs gajkoduvvam.

Gå ettjin gielav buvte, ballin stráffuduvvamis jali tsábbmumis jali åhpadiddjijs ja ietjá oahppijs tjajmon aneduvvamis de moaddása ballin skåvlåv váttsedijn. Ballin boadádalátjit dasi jut ettjin dádjada, ettjin buvte dárogielav nuoges buoragit jali iehtjádijs givseduvvat. Moaddása li ballam gitta ållessjattuk iellemij.

Ållu dárbulasj le hávij birra ságastit. Udnásj åhpadiddje hæhttuji dádjadit gåktu negatijva dæddo ájge badjel la vájkkudam ålles kultuvrraj ja álmmuga identitiehttaj, ja ájn vájkkut moadda mánájda ja familjajda.

Hæhttup dåhkkidit histåvrålasj ja niejdediddje struktuvra li báhtsám skåvlån. Árbbedábe ja iellemvuoge li dætto vuolen, ja oahppe e oattjo avtaárvvusasj oahpov. Dán milta bierrip reflektierit åhpadiddje rålla birra ja makkir etihkalasj åvdåsvásstádus mijá profesjåvnån bierri liehket.

Åhpadiddje etihkalasj diedulasjvuohta l ájnas gå mánájt iejvvi. Histåvrålasj kontevsta diehti bierrip liehket sierraláhkáj várrogisá gå iejvvip sáme, guojna ja miehttsesuobmelattja mánájt ja oahppijt. Åhpadiddje háldadi fámov mav sebrudahka l midjij vaddám sebrudakmandáhta tjadá, ja máná ja nuora máhtti ber sávvat mij dáv fámov háldadip sidjij buoremussan. Sebrudahka hæhttu ja galggá gåvvidit ietjasa vuorddemusájt midjij, dagu oahppoplánaj ja lágaj baktu, valla sæmmi bále hæhttup dåhkkidit åhpadiddjijn la iesj aktu etihkalasj åvdåsvásstádus. Dat merkaj duola dagu ahte ep galga tjuovvot dættov ja gåhttjomav mij la mijá etihkalasj åvdåsvásstádusá vuosstij mánáj ja oahppij hárráj - divna mánáj ja oahppij hárráj.

Sáme, guojna ja miehttsesuobmelattja oahppe galggi liehket mihá gudi li, ja dat kultuvras massta båhti. Oahppe galggi vieleduvvat, dåhkkiduvvat ja gierdaduvvat. Sámegiella ja guojnagiella galggá luorkijdit skåvlån. Mij åhpadiddje lip vælggogisá ja miján la histåvrålasj åvdåsvásstádus dilev láhtjet dási.

Åhpadimlihto bieles sidáv (ájn vil akti) ádnot ándagis daj vierredagoj åvdås majt vuona åhpadiddje li dahkam sámij, guojnaj ja miehttsesuobmelattjaj vuosstij:
- Ánov ándagis gå åhpadiddje li mánájt ja oahppijt guodám.

- Ánov aj ándagis daj sieldes vájkkudusáj åvdås majt dát la buktám. Dan skámo ja vájve åvdås mij ájn la dåppe tjiegŋalin sámijn, guojnajn ja miehttsesuobmelattjajn.
Danen gå skåvllå l læhkám ájnas ariedná dárojduhttemij, de la dat aj ájnas ariedná dárojduhttema árbev duollitjit. Åhpadiddjij fáhkalihtton ájggu Åhpadimlihtto barggat váj skåvllå galggá liehket ariedná gånnå giella, iellemvuohke ja dábe ælládahteduvvi.
Mij sihtap viehkedit såbadibmáj.

Oversatt til lulesamisk av Lars Theodor Kintel