Oahppolihttu lea Norgga stuorámus fágasearvi oahpahussuorggis ja mis leat badjel 190 000 miellahtu – mánáidgárddi ja vuođđoskuvlla rájes joatkkaoahpahusa, fágaskuvllaid, allaskuvllaid, universitehtaid ja rávisolbmuidoahpahusa rádjái. Mii leat maid Norgga nubbin stuorámus fágasearvi.

Mii leat profešuvdnaorganisašuvdna mii ovddasta máhtolaš ja dihtomielalaš fidnobargiid geain lea alla fágalaš ja pedagogalaš gelbbolašvuohta.

Oahppolihttu lea čielga servodatoasseváldi mii háliida váikkuhit servodatovdáneami. Mii leat offensiivvat ja čoavddushutkkálaččat, ja mii háliidit servodaga gos iešguđetláganvuođat ja girjáivuohta adnojuvvojit árvvus ja dohkkehuvvojit. Mánáidgárdi ja skuvla leat deaŧalaš oktasašarenat gos demokratiija ja gierdevašvuohta ovddiduvvojit máŋggakultuvrrat servodagas.

Oahppolihtu árvvut ja prinsihpat leat vuođđuduvvon olmmošvuoigatvuođaid ja demokráhtalaš vuođđoárvvuid ala, nugo friddjavuođa, dásseárvvu ja solidaritehta.

Profešuvdnaetihkka lea min oktasaš árvovuođđu, man mielde mii bargat mánáidgárddis ja skuvllas.

Mánáidgárddi ja skuvlla ulbmil lea ásahuvvon máŋggaid vuđolaš árvvuid vuođul, masa mii profešuvdnan galgat addit geavatlaš oaivila ja sisdoalu.

Min barggu vuođđu boahtá ovdan ulbmilparagráfas:

• Oahppolihttu lea bellodatpolitihkalaččat sorjjasmeahttun fágasearvi buot oahpahusdásiid pedagogalaš bargiid várás.
• Oahppolihttu galgá fuolahit buot miellahtuid beroštumiid bálká-, penšuvdna- ja bargoeavttuid dáfus, ja profešuvdnafágalaš ja oahpahuspolitihkalaš áššiin.
• Oahppolihttu galgá bargat dan ovdii ahte mánát, nuorat ja rávisolbmot ožžot kvalitatiivvalaččat buori ja ehtalaččat bealuštahtti oahppofálaldagaid, ja ahte oahppu oažžu guovddáš saji servodagas.

Riikkačoahkkin lea Oahppolihtu alimus váldi. Dat dollojuvvo juohke njealját jagi. Guovddášstivra lea doaibmi politihkalaš váldi riikkačoahkkináigodagas, ja das leat 13 miellahtu oktan jođiheddjiin ja guvttiin nubbinjođiheddjiin. Áirrasgoddi, mas leat 59 ovddasteaddji, gieđahallá bajitdási ja prinsihpalaš áššiid.

Oahppolihtus leat vihtta ráđđeaddi lávdegotti, ja miellahtut gullet muđui iežaset miellahttojoavkkuide.

Bargosadjesearvi (klubba) lea lihtu organisašuvdnalađas bargosajis.

Mis leat báikkálašsearvvit juohke suohkanis mat earret eará čađahit báikkálaš bálkášiehtadallamiid suohkaniiguin.

Fylkkasearvi lea báikkálaš searvvi ja guovddáš dási organisašuvnna gaskasaš lađas. Fylkkastivra rávve, veahkeha ja oahpaha báikkálaš servviid.

Oahppolihttu lea demokráhtalaš organisašuvdna mas leat válljejuvvon luohttevašolbmot buot organisašuvdnadásiin, ja mis lea luohttevašolmmoš dadjat buot bargosajiin gos mis leat miellahtut.

Oahppolihttu lea čielga politihkalaš aktevra, muhto ii leat bellodatpolitihkalaš. Mis lea viiddis servodatberoštupmi ja searvat aktiivvalaččat servodat- ja oahpahusdigaštallamiidda, earret eará guovddáš gulaskuddanásahussan.

Mii háliidit oahpahusvuogádaga mas lea alla kvalitehta ja mii fállá nuvttá ja dásseárvosaš oahpu buohkaide. Earret oahpahus-, bálká- ja servodatpolitihka de lea profešuvdnaetihkka hui guovddážis min barggus fágasearvin ja profešuvdnaorganisašuvdnan.

Mii bargat earet eará dáid ovdii:

• → nannet oahpuid kvalitehta
• buorit bálká- ja bargoeavttut
• ahte bálkádássi galgá vástidit miellahtuid ovddasvástádusa ja gelbbolašvuođa
• buorre bargobiras – sihke fysalaččat ja psykososiálalaččat
• ahte mánáidgárddiid ja skuvllaid jođiheaddjit ožžot vejolašvuođaid doaibmat buorren jođiheaddjin
• mánáidgárdefálaldat buohkaide, mas lea alla kvalitehta ja buorre fágalaš sisdoallu
• ahte skuvllas lea alla kvalitehta gos buohkat ožžot ovttalágan vejolašvuođaid ovdánit ja oahppat

Oahppolihtus lea viiddis riikkaidgaskasaš áŋgiruššan, ja mii leat máilmmiviidosaš oahpaheaddjeorganisašuvnna Education International (EI) miellahttun. Oahppolihttu searvá maid nannosit riikkaidgaskasaš solidaritehtabargguide, main okta mihttomearrin lea buoridit nissonolbmuid ovddasteami fágaservviin.

Oahppolihttu lea Unio miellahttu, mas leat birrasiid 400 000 miellahtu. Unio lea Norgga stuorámus váldosearvi bargiide geain lea alit oahppu. Unio šiehtadallá miellahttolihtuid ovddas eanas guovddáš bálkášiehtadallamiin.

Váldosearvvis leat 13 miellahttolihtu. Earret Oahppolihtu, leat dát mielde: Norsk Sykepleierforbund[IO1] , Forskerforbundet, Politiets Fellesforbund, Norsk Fysioterapeutforbund, Det norske maskinistforbund, Akademikerforbundet, Norsk Ergoterapeutforbund, Norsk Radiografforbund, Spir, Bibliotekarforbundet, Norsk Tannpleierforening ja Skatterevisorenes Forening.

Sáhtát eambbo lohkat unio.no neahttasiiddus.

Oahppolihtus lea beroštussearvi oahpaheaddje- ja pedagogastudeanttaide, Oahpaheaddjistudeanttaid (Lærerstudentene). Oahpaheaddjestudeantamiellahtuid áigumuš lea bargagoahtit oahpahusvuogádagas. Oahppolihtu oahpaheaddjestudeanttat barget earret eará kvalitehtaloktemiin oahpaheaddje- ja pedagogihkkaoahpuin, ja searvi bargá fuolahit miellahtuid vuoigatvuođaid oahppodilálašvuođa hárrái.

Loga eambbo dáppe laererstudentene.no.

Utdanningsforbundet.no lea miellahtuid ja luohttevašolbmuid deaŧaleamos gulahallankanála. Neahttasiiddus gávnnat dieđuid min politihka, bálkkáid ja bargoeavttuid birra, áigeguovdilis fágadieđuid, ođđasiid ja olu eará birra.

Mii almmuhit maiddái máŋga ođasreivve min miellahttojoavkkuide. Oahppolihttu lea aktiiva sosiála mediain, earret eará dáin: Facebook, Instagram, LinkedIn ja Bluesky. Mii lágidit maid máŋggalágan kurssaid ja konferánssaid.

Oahppolihttu almmuha dasa lassin miellahttobláđi Utdanning ja fágaáigečállagiid Bedre Skole, Første Steg, Yrke ja Spesialpedagogikk.